Ansiopäiväraha

Pidä jäsenyys kunnossa Ansiopäivärahan saaminen edellyttää sitä, että jäsenyytesi työttömyyskassassa on kunnossa. Ota tarvittaessa yhteyttä jäsenasioissa yhdistykseesi tai JHL:n jäsenyksikköön p. 010 7703 430. Voit hoitaa jäsenasioitasi myös liiton verkkosivujen Jatsi-palvelun kautta osoitteessa www.jhl.fi. Vuonna 2009 JHL:n kokonaisjäsenmaksu on 1,33 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Liiton osuus jäsenmaksusta on 1,05 prosenttia ja työttömyyskassan osuus 0,28 prosenttia.

Ansiopäiväraha

Pidä jäsenyys kunnossa Ansiopäivärahan saaminen edellyttää sitä, että jäsenyytesi työttömyyskassassa on kunnossa. Ota tarvittaessa yhteyttä jäsenasioissa yhdistykseesi tai JHL:n jäsenyksikköön p. 010 7703 430. Voit hoitaa jäsenasioitasi myös liiton verkkosivujen Jatsi-palvelun kautta osoitteessa www.jhl.fi. Vuonna 2009 JHL:n kokonaisjäsenmaksu on 1,33 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Liiton osuus jäsenmaksusta on 1,05 prosenttia ja työttömyyskassan osuus 0,28 prosenttia.

Ansiopäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset

Ansiopäivärahaa voi saada työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut 17 – 64 -vuotias jäsen, joka on
– kokonaan työtön, jolloin työsuhde on päättynyt joko irtisanomiseen tai määräaikaisen työsuhteen päättymiseen.
– lomautettu joko toistaiseksi tai määräajaksi, kokoaikaisesti tai lyhennetylle työpäivälle tai työviikolle (tällöin päivärahaa voidaan maksaa myös 65 – 67 -vuotiaille).
– osa-aikatyössä oleva tai satunnaisesti enintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä tekevä.
– sivutoiminen yrittäjä.

Ansiopäivärahaa ei voi saada jäsen, joka on
– laiminlyönyt ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi.
– päätoiminen yrittäjä.
– päätoiminen opiskelija.
– lakon tai työsulun takia työttömäksi joutunut.

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa karenssin, määräajan, jolta ansiopäivärahaan ei ole oikeutta, jos jäsen
– eroaa työstä ilman hyväksyttävää syytä tai itse aiheuttaa työsuhteen päättymisen.
– kieltäytyy ilman pätevää syytä työ- ja elinkeinotoimiston osoittamasta työstä tai koulutuksesta tai aiheuttaa itse sen, ettei työsopimusta solmita.
– kieltäytyy osallistumasta työnhakusuunnitelman laatimiseen tai kieltäytyy toteuttamasta sitä.
– on ilman hyväksyttävää syytä ollut työmarkkinoilla viimeksi kuluneiden 6 kuukauden aikana vähemmän kuin 6 viikkoa.

Karenssien pituudet ovat 30, 60 tai 90 päivää. Toistuvasti työstä tai koulutuksesta kieltäytyneelle päiväraha voidaan myöntää vasta kolmen kuukauden työn tai koulutuksen jälkeen.

Ansiopäivärahan muut edellytykset

Ansiopäivärahaa voidaan maksaa 10 kuukautta jäsenenä olleille ja jäsenyysaikana joko 43 viikon tai 34 viikon työssäoloehdon täyttäneille.

Ensimmäistä kertaa tai ennen 1.1.1997 peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa saaneen työssäoloehto täyttyy, jos hän on ollut ansiotyössä yhteensä 43 viikkoa viimeksi kuluneiden 28 kuukauden aikana. 1.1.1997 tai sen jälkeen peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa saaneen työssäoloehto täyttyy, jos hän on ollut työssä 34 viikkoa viimeksi kuluneiden 24 kuukauden aikana.

Edellä mainittuja 24 tai 28 kuukauden työssäoloehdon tarkastelujaksoja voidaan pidentää hyväksyttävästä syystä seitsemän vuotta. Hyväksyttäviä syitä pidennykseen ovat sairaus, laitoshoito, kuntoutus, asevelvollisuus, siviilipalvelus, päätoiminen opiskelu, lapsen syntymä, enintään 3-vuotiaan lapsen hoito, yhdistelmä- tai palkkatukiaika, jota ei lueta työssäoloehtoon tai muu näihin verrattava syy. Liitä päivärahahakemukseesi selvitys hyväksyttävistä syistä.

Työssäoloehtoon hyväksytään vain ne työviikot, jolloin vakuutuksenalaista palkkatyötä on tehty vähintään 18 tuntia. Lisäksi palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen tai jollei työehtosopimusta ole, vähintään 1019,00 euroa/kk vuonna 2009. Osasairauspäivärahan rinnalla tehty osa-aikatyö ei kelpaa työssäoloehtoon.

Työaikajärjestelyiltään poikkeavilla aloilla voidaan poiketa viikoittaisesta 18 tunnin työaikaedellytyksestä. Tällaisia aloja ovat esim. opetustyö, kotityö, taiteilijat ja luovaa tai esityksellistä työtä tekevät.

Kirjallisesta pyynnöstä voidaan ennen työssäoloehdon täyttymistä ottaa työssäoloehtoon mukaan myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon jakso, jonka työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia jakaantuneena kullekin kalenteriviikolle.

Ennen vuotta 2002 tehdyistä yhdistelmätukityöviikoista voidaan työssäoloehtoon laskea kolmannes, kuitenkin enintään 16 viikkoa, ja vuonna 2002 tehdyistä yhdistelmätukityöviikoista puolet. Niistä vuodesta 2003 alkaen tehdyistä yhdistelmätukityöviikoista, joihin työnantaja on saanut sekä työllistämistukea että työmarkkinatukea, voidaan työssäoloehtoon laskea puolet. Jos työnantaja on saanut vain työmarkkinatukea, mukaan voidaan laskea kaikki vuodesta 2003 alkaen tehdyt yhdistelmätukityöviikot.

Vuodesta 2006 lukien yhdistelmätuen korvasi palkkatuki. Niistä palkkatukityöviikoista, joihin työnantaja on saanut korkeinta korotettua palkkatukea (perustuki ja 61 – 90 prosentin lisäosa), voidaan työssäoloehtoon laskea puolet. Jos työnantaja on saanut palkkatuen vain perusosana tai perusosana ja 60 prosentin lisäosana, mukaan voidaan laskea kaikki tehdyt palkkatukityöviikot.

Omaishoitajan ja perhehoitajan työtä ei lueta työssäoloehtoon, jos henkilö tekee työtä toimeksiantosuhteessa ja saa palkkiota tekemästään työstä. Tällöin ei ole kyseessä työsuhteessa tehty työ.

Jäsenen on täytettävä uusi työssäoloehto, jos hän on poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta.

Työttömyyskassa seuraa päivärahan maksun yhteydessä hakijan uuden työssäoloehdon täyttymistä. Tämän vuoksi työttömyyskassalle on ilmoitettava myös ne jaksot, joilta ei haeta päivärahaa, esim. yli kaksi viikkoa kestävät kokoaikatyöt, sairasajat jne. Kassa ei voi maksaa päivärahaa, jos välissä on "selvittämättömiä" viikkoja.

Jäsen menettää aina jo kertyneen työssäoloehdon, jos hän toimii päätoimisena yrittäjänä yhtäjaksoisesti yli 18 kuukautta. Kun palkansaajakassan jäsen aloittaa päätoimisen yritystoiminnan, hän voi palata päivärahan saajaksi, jos yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta.

Muutosturvan toimintamalli

Muutosturvan toimintamalli tuli voimaan 1.7.2005. Muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa irtisanotun pääsyä uuteen työhön. Muutosturvan piiriin kuuluvat työntekijät, joilla on kolmen vuoden työhistoria ja irtisanominen tapahtuu tuotannollisen tai taloudellisen syyn perusteella. Muutosturvan piirissä ovat myös määräaikaisessa työsuhteessa olleet, jos työsuhde samaan työnantajaan on jatkunut keskeytyksettä 3 vuotta tai yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana. Muutosturvan piiriin kuuluvat lisäksi itse irtisanoutuneet, jos irtisanoutuminen tapahtuu vähintään 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen.

Muutosturvan piiriin kuuluvalla
– on oikeus palkalliseen vapaaseen irtisanomisaikana hakiessaan töitä, osallistuessaan työllistymisohjelman tekoon tai siinä sovittuihin toimenpiteisiin. Vapaan pituus määräytyy työsuhteen keston mukaan (5-20 päivää). Vapaasta ei saa aiheutua merkittävää haittaa yritykselle ja siitä on ilmoitettava työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista.
– on oikeus työ- ja elinkeinotoimiston kanssa yhteistyössä tehtävään henkilökohtaiseen työllistymisohjelmaan. Ohjelmassa sovitaan omatoimisesta työnhausta ja sen tukemisesta sekä julkisen työvoimapalvelun palveluista, joilla parhaiten edistetään työnhakijan pikaista ja pysyvää työllistymistä uuteen työpaikkaan.
– on mahdollisuus saada työllistymisohjelmaan liittyvien toimenpiteiden ajalta työttömyysaikana tietyin edellytyksin työllistymisohjelmalisää, joka on selvästi korkeampi kuin normaali ansiopäiväraha.

Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa irtisanottujen työsuhteen päättymisestä työ- ja elinkeinotoimistoon ja tiedottaa työntekijöille heidän oikeuksistaan muutosturvaan. Vähintään 10 henkilön irtisanomisissa työnantaja tekee henkilöstön kanssa toimintasuunnitelman ja alle kymmenen henkilön irtisanomisissa esittää toimintaperiaatteet irtisanomisajan tukipalveluista.

Lisätietoa muutosturvasta antaa mm. valtakunnallinen puhelinpalvelu Työlinja puh. 010 60 76750 ja 010 19 4910. Työllistymisohjelmalisästä löydät lisää tietoa tästä oppaasta.

Lomautus

Lomautuksella tarkoitetaan työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän joko määräaikaisesti tai toistaiseksi. Lomautus voidaan toteuttaa kokoaikaisesti tai lyhentämällä työntekijän päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Työntekijä on lomautettu kokoaikaisesti, mikäli lomautus kestää vähintään kokonaisen kalenteriviikon ajan (ma-su). 
Näin ollen maanantaista perjantaihin tehtävä lomautus ei ole kokoaikainen lomautus, mikäli palkanmaksusi perustuu kuukausipalkkaan.

Mikäli sinut lomautetaan toistaiseksi, tulee sinun ilmoittautua henkilökohtaisesti työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Työ- ja elinkeinotoimistosta saat hakemuslomakkeen ansiopäivärahan hakemista varten. Voit täyttää ja lähettää hakemuksen myös eWertti Nettikassassamme.

Mikäli sinut lomautetaan määräaikaisesti ja lomautus koskee vähintään 10 työntekijää, ilmoittaa työnantaja lomautetut henkilöt työ- ja elinkeinotoimistoon ryhmälomautusilmoituksella. Tällöin henkilökohtaista ilmoittautumista työnhakijaksi ei tarvita. Tarkista kuitenkin, että olet mukana työnantajan tekemässä ryhmälomautusilmoituksessa ja että työnantaja tietää minkä työttömyyskassan jäsen olet. Työnantaja ilmoittaa toteutuneet lomautusajat työttömyyskassalle ns. tarkistusilmoituksella.

Mikäli määräaikainen lomautus koskee työpaikallasi alle 10 henkilöä, tulee sinun itse henkilökohtaisesti ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Toimita tällöin työttömyyskassaan ansiopäivärahahakemuksesi yhteydessä myös kopio lomautusilmoituksestasi.

Jos sinut lomautetaan koko kalenteriviikoksi, ansiopäiväraha voidaan maksaa täysimääräisenä lomautusajalta.
Lyhennetylle työviikolle tai työpäivälle lomautetulle voidaan maksaa soviteltua ansiopäivärahaa, mikäli viikoittainen työaika on lomautuksen johdosta lyhentynyt vähintään 25 % kokoaikaisen työntekijän työaikaan verrattuna.

Soviteltua päivärahaa maksettaessa otetaan vähentävänä etuutena huomioon lomautusviikolta saamasi palkka. Lomautustilanteissa sekä työaikaa että palkkaa tarkastellaan aina kalenteriviikoittain.

Muistathan, että sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan seitsemää työtöntä työpäivää vastaavalta omavastuun ajalta, mikäli et ole aikaisemmin saanut ansiopäivärahaa tai olet täyttänyt työssäoloehdon uudelleen sen jälkeen, kun päiväraha on edellisen kerran määritelty. Tarkempia tietoja sovitellusta päivärahasta ja omavastuuajasta löydät tästä oppaasta.

 Ansiopäivärahan saamisen estävät etuudet

Ansiopäivärahaa ei voi saada ajanjaksolta, jolloin jäsen
– saa tai hänellä on oikeus työnantajan maksamaan irtisanomisajan palkkaan tai sitä vastaavaan korvaukseen.
– saa tai hänellä on oikeus työnantajan maksamaan kokoaikatyöhön perustuvaan vuosiloma-ajan palkkaan.
– on saanut työsuhteen päättyessä lomakorvausta pitämättömistä lomista tai muuta taloudellista etuutta.
– saa tai hänellä on oikeus saada äitiys-, isyys-, erityisäitiys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa.
– saa kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta kuntoutusta koskevien säännösten perusteella.
– saa työnantajalta sairausajan palkkaa tai muuta vastaavaa korvausta kokoaikatyön perusteella
– saa päivärahaa tai eläkettä täyden työkyvyttömyyden perusteella tai saa osa-sairauspäivärahaa.
– saa täysien palvelusvuosien perusteella maksettavaa vanhuuseläkettä, uuden eläkejärjestelmän mukaista vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä, työttömyyseläkettä, sukupolvenvaihdoseläkettä tai luopumistukea.

Poikkeuksena 1.1.2008 lukien valtion eläkelain (1295/2006) 8 §:n 1 momentin mukainen vanhuuseläke, jota maksetaan normaalia alhaisemman eläkeiän perusteella (ks. kohta Vähennetty päiväraha).
– saa koulutustukea, koulutuspäivärahaa tai työmarkkinatukea.